jos kuljetat sormia navallani, hiljaa
makaan vieressäsi ja pidän kädestäsi
pujottelen hiuksiisi kedon kukkia
teen meille havuista peiton ja
istutan kuusen juurelle siemenen
kasvatan meidät kyynelillä ja ukkoskuuroilla
ripottelen päällemme polttavaa valoa, pimeän yön
talveksi puen yllemme valkeat
ja yöksi kaivan pesän
sinne käperrymme piiloon myrskyiltä ja tuulelta
odottamaan kevättä ja tulvavesiä
pudonneet neulaset huuhtoutuvat vihertäville niityille
kasvavat meistä toisen kesän
2 kommenttia:
Tuli tippa linssiin, osui ja upposi. Entistä enemmän kaipaan vierelleni sitä jonka kanssa voisi käpertyä kuusen alle, suojaan...
Minullakin samanlaiset tunnelmat, mukava jos osui ja vielä upposkin:)
Lähetä kommentti