29.8.2012

EN MILLÄÄN JAKSAISI.

en malta odottaa
että lehdet lähtevät
irrottautuvat matkalle
jonka määränpää
on tuntematon

en millään malta odottaa
että kurjet
muuttavat mukana
lentävät punaisessa aurassa
ja rääkkyvät

en millään malta odottaa
että juureni jäätyvät kiinni
tähän maahan
riisuttujen oksien alle

en millään malta odottaa
että lumet sulavat
että saan kenkäni irti
ja pääsen kotiin
olen vapaa lentämään

en millään jaksaisi odottaa
että lämpö kuivattaa
valuvat ikkunat
että valo osuu nurkkiin
ja silmut täyttävät ikkunan

27.8.2012

ALUSTA LOPPUUN.

jos on täynnä
loukkaavia sanoja
         perkeleitä
miten ne saisi ulos?
kuulostamatta katkeralta
kuulostamatta siltä
että haluaisi kalvaa
sisuskalut ulos ja syöttää sudelle
kun ei kuitenkaan tunne
nälkää
eikä janoa
ei häntä kohtaan

25.8.2012

HEREILLÄ.

unensyövyttämä
ajatuskatko
sisälsi suolenpätkiä varpaat
kukkaruukun
ja kuumankoiran
tehokkaimmillaan hän oli
juuri heränneenä
kun uni oli karistellut hiekat
ja kiillottanut katon
kun hän seuraavan kerran nousisi
taivas tulvisi
ikkunoista
ja seinillä
ajelehtisivat pilvet

19.8.2012

VALOSSA.

riita
pesi valkoiset sukat mustiksi
ja seuraavana yönä
uneksin
tummasta
vedestä joka puristi minua
tarttui hiuksista
ja valutti kohti pohjaa
kasvustoja

missään ei ollut koskaan
ollut niin kaunista

eikä missään
koskaan
kapea valokuilu
ollut osunut niin suoraan alas
siipien saattelema

16.8.2012

JANO.

huoleton katseesi
ylittää
kasvoni
leuankärkeen
valuneen janon

pölyisessä huoneessa
hengität
kuivaa ilmaa
huohotat
että et kuulisi
kiskojen kolinaa

15.8.2012

SYYLLINEN.

unessa
sudet
ajavat minua takaa
vaikka herään
silmät viiltävät
sänkyni yllä
tunkeutuvat
hiestä kostean
turkin alle


8.8.2012

YKSINÄISEN NAISEN MIELI.

pimeässä huoneessa
ikkunalaudalla kukkia
         tapetit
         seinät raollaan

pöydänjalat kaukana toisistaan
liina virkattua pitsiä
valkoinen
lautalattia selän painua
rinnan päällä hellä paino
         huulia hivelevä
kuun valo

5.8.2012

PUHU.

sanoja
jotka putoilevat itsestään
pimennetyille ikkunoille
valuvat käsistäsi kuin tippuvat tähdet
         ruispelloille osa
         osa puhkaisee reiän betoniseinään
hajoaa pilveksi
lattialle
kenenkään huomaamatta

lopulta
sinä hylkäät
reikäiset seinät muovimatot
ja minä
nostan lattianrajasta
         palasista pienimmän
         ja
         maistan
tähdenlennot pakenevat ikkunoista
verhot palavat