eikä liian pitkissä varpaankynsissä
ei liioin nukkaantuneessa torkkupeitossa
eikä harmaassa pilvenrietaleessa,
joka roikkuu uneliaana jäätyneen järven päällä
peittää vastarannan valot, savupiiput ja rantaviivan
jalanjälkiä ei enää näy
ne ovat sekoittuneet toisten jälkiin
ne ovat sekoittuneet toisten jälkiin
viimaisilla sormilla ommeltu viitta putoaa hartioille
ja joku puhaltaa tuulen selälle, nostaa ilmaan
2 kommenttia:
kengät pois jaloista
huuto kaikui korvissani
aamun kiireen usvassa
punaisessa sumussa
sukat jääneet
odottamaan aikoja
joita en tiennyt
olevan
opettajan katseen viiltävän
hymyn pirullisen
VARPITA
PALJAITA PALELI!
MIKÄ MINNEKIN
TÄMÄ TUONNEKKIN
TOINEN TOISTAAN KAUNIIMPI
RAITALETTI
MAKEEMPI
MUSTAAKIN MUSTEMPI
REIKÄLETTI
RÄEMPI
LASTA LATTIALTA PUUTTUNUT
VESI VANHIN VOITEHISTA
SUKAT KUULUJA KYSELLYT
LASTEN MAILTA
MAKOISILTA
VILLASUKAT MUKAVAT
ÄITI RUKAN HÄPEÄT
Lähetä kommentti