19.6.2011

UUSI ALKU.

se ettei yksinäisyys koskisi
olisi uusi alku kasvaa ja sirottua
ylt'ympäriinsä pirskottua ja haihtua
lennellä
                     murentua

se ettei koskisi
olisi pilvinen päivä aurinkoisten keskellä
kuumaakin kuumempi kuumin

se ettei olisi
olisi hahtuvan matka
toiselle planeetalle

4 kommenttia:

Taina kirjoitti...

Ihanaa kun palasit taas tännekin :)

A n s k u kirjoitti...

No, tiedä siitä kuinka ihanaa. Sain yhden ison homman kuntoon, niin voin taas keskittyä tähänkin:)

Anonyymi kirjoitti...

Ainakin näitä on ihana lukea, vaikka uusi alku vaikuttaakin surulliselta. Hieno runo joka tapauksessa. Tsemppiä kirjoittamiseen.

A n s k u kirjoitti...

Niinhän ne aina kaikki alut on, ainakin minulle, kun olen niin vanhanaikainen ja sentimentaalinen:)
Kun saa vanhan valmiiksi, aloittaa yleensä jotain uutta ja se vanhan taakseen jättäminen on surullista, varsinkin kun on tehnyt paljon töitä jonkun asian eteen, ja huomaa, että se ei enää tarvitsekaan minua, vaan on valmis:)