ikkunaan heijastuvassa,
halaan sinua nopeasti
et ehdi suuttua
ja minä tiedän
seuraavan kerran
pitkällä käytävällä,
sen tyhjillä seinillä, sama kuva
ja valkoisessa huoneessa.
Sinä käyt enää vain kääntymässä
puhut nopeasti elämästä
hengästyt lapsista,
raskaasta työstä ja
rahapulasta
halaat kerran, ehkä kaksi
ja annat hennon suukon poskelle
vähän ennen kuin lähdet
siitä minä tiedän
tässä kuvassa,
minua pidempänä,
olet vain lainassa.
2 kommenttia:
pirskahdus jostain valoisemmasta
liekö luulo eli ei
masennuksen alas tulo
valo
liekö luulo eli ei
tuuli puiden tulla tahtoo
puistella kunnolla
lumi kylmä ja raikas
alla paidan kaulan
liekö luulo eli ei
HUUTO !
EI!
Kiitos kiitos kommentista!!! Sinussakin sykkii runoilijan sydän, näemmä:)
Lähetä kommentti